Sattuma on ollut monella tavalla pelissä Kasperi Kropsun valokuvaajan uralla. Kuvissaan Kropsu pyrkii ajattomuuteen ja tyylikkyyteen. Tulevaisuuden haaveena on laajentaa uraa enemmän ulkomaille.
SKsL:n teemanäyttelyn avajaisviikonloppu potkaistiin käyntiin katukuvaaja Kasperi Kropsun kertoessa tarinansa ja omasta tekemisestään. Tämä artikkeli on hänen esitelmänsä perusteella laadittu artikkeli hänen uransa pääkohdista.
Kasperin kuvausharrastus alkoi tavallaan skeittauksesta tehtyjen videoiden myötä. Skeittauksen suomenmestaruudenkin voittanu nuori mies heräsi suuremmassa määrin katukuvaukseen loukkaantumisensa myötä. Kun skeitata ei voinut, täytyi tehdä jotain muuta. Suurimpana innoittajana Kropsulla oli aluksi Henri Cartier-Bresson. Vaikutuksensa hänen valokuvaustaiteeseensa tosin olivat sitä ennen ennättäneet jättää myös skeittilehdet, joiden estetiikka puraisi häneen jo ennen kuin hän kuvasi aktiivisesti. .
Hiljakseen katuvalokuvaus valtasi myös Kasperin somen. Siinä missä hänen Instagraminsa oli pullistellut skeittivideoita, on se nykyisin täynnä katuvalokuvia. Tänä päivänä on jän yksi Suomen seuratuimmista katuvalokuvaajista. Somea, erityisesti Instagramia hän pitää edelleen hyvänä markkinoinintikanavana. Hän kertoo sen tuoneen paljon töitä huomion lisäsi.
Ensimmäisessä aallossa
Kasperi Kropsu oli katukuvaajien ensimmäisessä rintamassa Suomessa ja hän kertoo, että nykyisin Helsingin kaduilla tulee huomattavasti enemmän vastaan kuvaajia kuin hänen aloittaessaan. Iso käänne Kasperin uralla tapahtui 2019 kun Kasperin hattupäisestä herrasta ottama kuva lähti leviämään somessa ja johti muun muassa näyttelykutsuun Pariisiin.
Vuodesta 2020 lähtien Kasperi on toiminut freelancer-kuvaajana. Hyppy uuteen oli osin pakon sanelema koronan vietyä päivätyön. Nykyään Kasperin pääasiallinen työ on mainoskuvauksen parissa.
Kropsu totesi esityksessään hieman harmitellen, että ihan hänen katukuvauksen ensimmäiseltä vuodeltaan on hävinnyt paljon kuvia. Kuvat hän editoi silloin puhelimella ja puhelimen vaihdon myötä kuvat hävisivät. Samalla on hän puhui arkistoinnin tärkeydestä ja siitä, että parhaat kuvat kannattaa vedostaa ja merkitä niiden oleelliset tiedot kuiten kuvauspaikka ja -aika talteen.
Vastaisku siloitellulle kuvalle
Sattuman kautta Kasperi päätyi ensimmäisille freekeikoille kuvaamaan VisitPorille. Lopputuloksena oli persoonallista kuvaa ja vastavoima siloitellulle kaupalliselle kuvalle. Tämä huomattiin myös palkintoraadeissa Suomessa ja maailmalla. Palkinnot puolestaan toivat näkyvyyttä ja Kasperin sanoin nostivat katukuvauksen kaiken kansan tietoisuuteen. Hän havainnollistaa esimerkiksi Helsingin Sanomien jutun jälkeen Instagramin seuraajamääränsä kasvaneen tuhansilla. Toki kiinnostavuutta herättää myös oma ja tunnistettava tyyli. Oleellista on, että kuvat ovat linjassa tyylin kanssa.
Abstraktius puhuttelee
Abstraktit kohteet ovat Kropsun mukaan yksi hänen suurimmista intohimoistaan katukuvauksessa. Hänen töissään toistuvia teemoja ovat esimerkiksi liikennevaloja, yksityiskohtia ja epäolennaisia osia ihmisestä. Kropsu pyrkii kuvissaan ajattomuuteen. Hänen kuvistaan ei sähköpotkulautoja ja neonvärisiä vaatteita löydy.
Kasperi on onnistunut rakentamaan oman tyylinsä mukaisia kuvia riippumatta käytettävissä olevasta tekniikasta. 2021-2022 Kasperi kuvasi mieluiten filmille hurmaannuttuaan filmien tarjoamasta värimaailmasta ja tunnelmasta. Kasperi puhuu tunnistettavan tyylin puolesta. Muuten hänen käyttämänsä tekniikka vaihtelee digipokkarista kännykkään ja järjestelmäkameraan.
Tänä päivänä Kasperi kertoo olevansa kiinnostunut pidemmistä projekteista. Tulevaisuudelta hän odottaa muun muassa mahdollisuutta kasata kuvat kirjan muotoon ja luoda entistä monipuolisempaa kuvastoa sekä laajentaa työprojekteja mainosmaailman ja Suomen ulkopuolelle.
Teksti ja kuva: Anssi Leppänen